Kahvi on teen ohella maailman suosituin kofeiinipitoinen juoma. Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa – keskimäärin n. 4-5 kuppia päivässä, mikä tekee kahvipapuina huimat 10 kg vuodessa.
Kahvin terveysvaikutuksista on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Kofeiinin lisäksi kahvissa on useita muitakin ainesosia. Eri tutkimukset osoittavat, että sekä kofeiinilla että näillä muilla aineilla on pääosin positiivisia terveysvaikutuksia.
1. Vireystaso ja keskittymiskyky paranevat
Kofeiini kiihdyttää keskushermoston toimintaa. Kahvin on todettu piristävän sekä parantavan valppautta ja keskittymiskykyä. Joidenkin tutkimusten mukaan säännölliset kofeiiniannokset myös parantavat mielialaa, varsinkin iäkkäämmillä. Kahvin on myös todettu olevan hyödyksi lähimuistille.
Urheilussa kahvin hyödyllisyydestä on myös näyttöä, jonka mukaan kahvin juominen noin n. puoli tuntia ennen voi parantaa urheilusuoritusta sekä kestävyysliikunnassa (esim. reipas kävely) että lyhytkestoisessa korkeatehoisessa liikunnassa (esim. saliharjoittelu).
2. Riski sairastua 2-tyypin diabetekseen vähenee
Tutkimusten mukaan yli 2 kuppia päivässä juovilla on pienempi riski sairastua 2-tyypin diabetekseen. Vaikutus ei johdu kahvin kofeiinista vaan todennäköisesti sen sisältämästä polyfenolista, sillä sama ilmiö on havaittu myös kofeiinitonta kahvia juovilla, tosin hieman pienempänä.
On tutkittu, että 2-tyypin diabetekseen sairastumisen riski vähenee n. 25%, kun kahvia juodaan n. 3-4 kupillista päivässä. Riski vähenee myös ylipainoisilla ja vähän liikkuvilla. On mahdollista, että positiiviset vaikutukset voivat johtua kahvin hyödyllisistä vaikutuksista maksaan.
3. Alentunut riski sairastua Parkinsonin ja Alzherimerin tautiin
Parkinsonin tauti on parantumaton, hitaasti etenevä neurologinen sairaus. Suomessa koko väestöstä 1-2 tuhasta sairastaa Parkinsonin tautia. On tehty väestötutkimuksia, joiden mukaan kahvinjuojilla esiintyy vähemmän Parkinsonin tautia.
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus. Kahvi on yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua Alzheimerin tautiin.
5. Vähentynyt riski sairastua maksakirroosiin ja -syöpään
Säännöllisen kahvin juomisen on todettu pienentävän maksakirroosiin sairastumisen riskiä. Yhteys on selvin alkoholin liikakulutuksesta aiheutuneeseen maksakirroosiin.
Maksasyöpä on Suomessa harvinainen, mutta kahvin on osoitettu vähentävän riskiä myös siihen sairastumiseen.
Muilla kofeiinipitoisilla juomilla ei ole todettu samaa vaikutusta maksan terveyteen, mikä osoittaa, että kahvin muut ainesosat ovat tässä osallisina. Diterpeenialkoholien ja fenoliyhdisteiden merkitystä tutkitaan, mutta vaikuttavia aineita ei vielä tunneta.
6. Tehostaa suolen toimintaa
Kaikki sen tietävät: usein kahvin jälkeen tulee kiire vessaan päivän “istunnolle”. Kahvin on todettu kiihdyttävän ruuansulatusta. Kahvi ei toki ole ainoa tapa saada suoleen liikettä: myös varsinkin kuitupitoisen aterian syöminen ja runsas veden juonti tehostavat suolen toimintaa.
Erään tutkimuksen mukaan kofeiinipitoinen kahvi kiihdyttää suolen toimintaa saman verran mitä normaali aterian syöminen ja sen vaikutus on 60% vahvempi kuin pelkkä veden nauttiminen. Kofeiinipitoinen kahvi toimi 23% tehokkaammin kofeiinittomaan kahviin verrattuna suolen aktivoinnissa
7. Kahvi voi tehostaa aineenvaihduntaa ja vähentää ruokahalua
Kofeiinia esiintyy kahvissa, teessä ja monissa virvoitusjuomissa. Annosta kohti kahvi sisältää eniten kofeiinia kaikista näistä juomista. Kofeiini saattaa tehostaa aineenvaihduntaa – eli sitä, kuinka paljon kaloreita kehosi kuluttaa päivässä. Tämä on yksi syy miksi monissa laihdutuslisäaineissa on ainesosana kofeiinia.
Eräs tutkimus osoitti, että 10mg kahvia/juojan painokilo tehosti aineenvaihduntaa 13%. Kahvin on myös todettu auttavan polttamaan rasvaa – vaikutus on vahvempi normaalipainoisilla (29%) kuin lihavilla (10%).
Tärkeää on kuitenkin huomata, että luvut koskevat mustaa kahvia. Yksi kupillinen (240ml) kahvia sisältää vain n. 2 kcal. Maidon, sokerin ja makusiirappien lisääminen voivat nostaa kahvijuoman kalorimäärää huomattavasti.
Sekä kofeiini että kahvin muun ainesosat vaikuttavat ruokahalun vähenemiseen. Itse asiassa kahvin alkuperäinen arabiankielinen nimi qahiya “nälän puute” viittaa nimenomaisesti sen maineeseen ruokahalun sammuttajana.
8. Liika on liikaa – haittavaikutuksiakin voi esiintyä
Kofeiinin sietokyky on yksilöllistä. Liiallinen kahvinkulutus voi aiheuttaa mm. ylivireyttä ja hermostuneisuutta. Iltaa vasten juotu kahvi voi haitata yöunia, jolloin kannattaa ajoittaa kahvin juonti aamuun tai aikaiseen iltapäivään. Säännöllisesti kahvia juovien keho on tottunut säännölliseen kofeiiniannokseen – siksi kahvin juonnin lopettaminen aiheuttaa yleensä pari päivää kestävän päänsäryn.
Kahvi nostaa verenpainetta hetkellisesti n. 2-3 tunniksi, mutta ei nosta verenpainetta pidemmällä ajalla.
Jotkut ovat herkempiä kofeiinille. Kofeiiniherkkien ei kannata juoda kahvia enää iltapäivällä. Kofeiiniton kahvi on myös yksi vaihtoehto – kofeiinittomalla kahvilla saa myös muut kahvin terveyshyödyt.
Runsas suodattamattoman pannukahvin juominen nostaa haitallista LDL-kolesterolia. Jos on pannukahvin ystävä, kannattaa pannukahvi käyttää suodattimen läpi, jolloin haitalliset rasvaliukoiset diterpeenialkoholit jäävät suodattimeen. Tavallinen suodatinkahvi ei nosta LDL-kolesterolia samasta syystä.